Kotieläimet

Mitä ovat kotieläimet

Puhuttaessa kotieläimistä miellämme käsitteen helposti samaksi kuin lemmikki. Lemmikin ja kotieläimen erona voidaan pitää eläimen hyötykäyttöä.
Lemmikit eivät tuota hyötyä omistajalleen, toisin kuin useat kotieläimet. Tästä syystä kotieläimiä kutsutaankin usein toiselta nimeltään hyötyeläimiksi. Useasti lemmikit asuvat asunnossa omistajansa kanssa ja kotieläimet taas pihapiirissä omissa oloissaan.
Kotieläimet ovat ihmisen omistamia ja kesyyntyneitä. Joitakin lemmikkieläimiäkin voidaan kutsua kotieläimiksi, jos niitä käytetään hyötykäyttöön. Tällaisia ovat esimerkiksi kissat jotka pyydystävät hiiriä, tai koirat joita käytetään metsästykseen.
Kotieläimillä on usein jokin käyttötarkoitus. Niistä voidaan saada käyttöön vuotia, villaa, munia, maitoa, hunajaa tai lihaa.

Kotieläimiä ovat Suomessa muun muassa seuraavat eläimet

Hevonen. Hevosia käytettiin aikanaan ravinnon, lihan ja maidon vuoksi. Hevonen on kesytetty kotieläimeksi noin viisi tuhatta vuotta sitten.Tänä päivänä hevosia käytetään pääosin harrastustarkoitukseen. Hevosen lihaa käytetään myös ravinnoksi. Hevosia käytetään myös työeläimenä. Suomessa hevosten määrä on arviolta noin 75 000.

Nauta. Nautaeläimien naaraita kutsutaan lehmiksi ja uroita sonneiksi, kuohittua urosta kutsutaan häräksi. Nautojen poikaset ovat vasikoita. Nautaa on käytetty tuhansien vuosien ajan ravinnoksi. Naudasta saadaan lihaa ja maitoa. Nautoja on suomessa lähes 900 000.

Aasi. Aaseja on käytetty paljolti kuormien kantamiseen ja vetämiseen. Aasit ovat olleet niin kutsuttuja kantojuhtia. Aasit soveltuvat myös ratsastukseen. Aasien määrä suomessa on muutaman sadan luokkaa.

Sika. Siat ovat kesytetty villisioista. Sikojen poikasia kutsutaan porsaiksi. Puhekielessä sioista puhutaan myös possuina. Sikoja pidetään kotieläimenä useasti lihan ja sen nahan vuoksi. Sikoja, eritoten minipossuja pidetään myös lemmikkieläiminä. Sikoja on suomessa reilu 1,2 miljoonaa.

Poro. Porot ovat kotieläimiä, ne eivät kuitenkaan ole täysin kesyjä, vaan niitä pidetään puolivilleinä. Poroja käytetään esimerkiksi rekien vetämiseen. Niitä käytetään myös ravintoja ja niiden nahka on myös arvostettua. Poroja on suomessa noin 200 000.

Lammas. Lampaat ovat vuohieläimiä. Niitä pidetään kotieläiminä niiden villan, maidon sekä lihan vuoksi. Lampaiden määrä suomessa on noin 160 000.

Vuohi. Vuohet ovat sorkkaeläimiä. Vuohet ovat vanhimpia lypsytarkoituksessa käytettyjä kotieläimiä. Ihminen on pitänyt vuohia kotieläiminä jo lähemmäs yhdeksän tuhannen vuoden ajan. Vuohia on Suomessa noin 6000.

Mehiläinen. Mehiläiset kuuluvat lentäviin hyönteisiin. Ne lukeutuvat kuitenkin kotieläimiin, koska niistä huolehditaan ja saadaan hyötynä hunajaa.

Laama. Laamat lukeutuvat sorkkaeläimiin ja laamaeläinten sukuun. Laamaa käytetään kantojuhtana ja siitä saadaan hyötynä lihaa sekä villaa. Suomeen laamat ovat rantautuneet vasta 2000 luvulla.

Kalkkuna. Kalkkunat kuuluvat kanalintuihin. Kalkkunoita on kasvatettu suomessa 50-luvulta lähtien. Kalkkunoita kasvatetaan ravinnoksi. Suomessa on noin 300 000 kalkkunaa.

Hanhi. Hanhet kuuluvat sorsien heimoon. Hanhia on pidetty kotieläiminä jo yli 4000 vuoden ajan. Hanhista saadaan hyötynä lihaa, höyheniä sekä munia.

Ankka. Ankat on kesytetty sinisorsista. Ankasta saadaan muiden lintujen tapaan lihaa, munia ja höyheniä.

Kana. Kanat kuuluvat kanalintuihin, ne ovat kesytettyjä. Kanoja pidetään kotieläiminä ympäri maailman. Kanoista saadaan niin lihaa kuin munia.

Alpakka. Alpakka kuuluu kamelieläimiin. Alpakat ovat laamojen sukulaisia. Suomeen alpakat tulivat 2000 luvulla. Alpakoista saadaan hyötynä villaa.