Kotieläinten historia
Kotieläimiä on pidetty tuhansien vuosien ajan. Tänä päivänä yhä harvemmalla on mahdollisuus ottaa kotieläintä, johtuen asumisolojen muutoksista. Kotieläimet vaativat pihapiirin ja tilaa. Ihmiset ovat muuttaneet yhä suuremmissa määrin maalta kaupunkiin, jolloin kotieläinten pito ei ole nykyisen kerrostaloasumisen myötä mahdollista.
Määrältään yleisin kotieläin on kanat. Suosituimpiin kotieläimiin lukeutuvat kuitenkin naudat, siat ja lampaat joita pidetään lähinnä tuotantoeläiminä.
Lähes kaikki Suomessa pidettävät kotieläimet on tuotu tänne kesytettyinä. Villejä eläimiä ei ole itse kesytetty kotieläimiksi. Tarkkaa tutkimustietoa kotieläinten historiasta maassamme ei ole paljoakaan saatavilla. Ei löydy hyvää faktatietoa siitä, milloin mikäkin eläin on rantautunut tänne. Tiedämme, että jotkin eläimet ovat olleet kotieläinkäytössä huomattavasti toisia pidempään, mutta emme tiedä tarkkaa aikajanaa miten kauan eläimiä on täällä kasvatettu tai mistä ne ovat tänne tulleet.
Karjanhoidon uskotaan tulleen Suomeen Baltiasta jo kivikaudella noin neljä – viisituhatta vuotta sitten. Naapurimaissamme Virossa ja Ruotsissa karjaa on hoidettu jo kuusituhatta vuotta sitten. Mahdollista on myös, että karjanhoito on levinnyt Ahvenanmaalta mannersuomeen ja sieltä eteenpäin. Pidetään mahdollisena, että tuohon aikaan kotieläimet ovat saapuneet meille vaihtotalouden myötä. Olemme antaneet jonkin tarvikkeen ja saaneet vastalahjaksi eläimen.
Kotieläimiä ennen ihmiset saivat ravintonsa kalastamalla, metsästämällä sekä keräämällä kasveja. Nämä keinot säilyivät vielä kotieläinten saapumisenkin jälkeen. Suomessa on vasta nyt alettu enemmän tutkia kotieläinten historiaa. Tutkimuksissa käytetään hyväksi arkeologisia aineistoja. Tutkimuksissa käytetään nykyisten kotieläinten geeninäytteitä ja niitä verrataan arkeologisiin näytteisiin. Näytteiden avulla saadaan selville erilaisia asioita ja voidaan nähdä miten eläimet ovat muuttuneet sekä kehittyneet eri aikakausien välillä. Suomessa edelläkävijänä kotieläinten historiaa selvittämässä on FinnARCH-ryhmä. Ryhmä toimii Suomen akatemian rahoituksella. Tutkimuksiin on osallistunut arkeologeja ja geeniperimän tutkijoita. Tutkimuksia on tehty yhteistyössä Helsingin, Tukholman ja Tallinnan arkeologien kanssa. Tähän mennessä tutkimukset ovat tuottaneet jo tulosta. Tutkitusta aineistossa on ollut eläimen luu, joka löydettiin 1930-luvulla pohjanmaan seudulta. Tutkimusten perusteella kyseinen luu on kuulunut joko vuohelle tai lampaalle. Kyseisen eläimen on arveltu eläneen noin 3700 vuotta sitten.
Kotieläimet ja maanviljelys
Tietämättä tarkkaa historiaa kotieläinten pidosta, voimme todeta kotieläinten pidon alkaneen maanviljelykulttuurin leviämisen aikoihin. Ihmiset asettuivat aloilleen ja alkoivat viljelemään sekä hankkimaan itselleen elantoa. Kotieläimet nähtiin hyödyllisinä toimeentulon kannalta. Kotieläimistä voitiin saada maitoa, lihaa, nahkaa sekä villaa. Kotieläimiä voitiin käyttää vetojuhtina jolloin niistä oli paljon apua töiden tekemisessä. Ihminen on halunnut luonnollisesti eläimeksi kesyjä yksilöitä, sellaisia jotka ovat hyvin sietäneet ihmisen läsnäoloa eivätkä ole käyttäytyneet aggressiivisesti.
Ajan saatossa kotieläinten hyödyntäminen on väistämättä muuttunut. Edelleen eläimistä saadaan ravintoa, mutta teollistuminen on tuonut paljon muutoksiakin. Eläimiä ei samalla tavalla tarvita vetojuhtina tiloilla. Nämä työt hoitaa nykyään traktori. Nykyään vain harva elää omavaraistaloutta. Ennen oli pakko pitää eläimiä jos halusi saada ruokaa pöytään. Tänä päivänä on tavallisempaa asua kerrostalossa ja hakea ruoka kaupasta. Monet ovat vieraantuneet maalla asumisesta ja kotieläimistä.